Maailma on pullollaan erilaisia stressavia tilanteita ja asioita. Esimerkiksi työuralla menestyminen, raha-asiat, perhesuhteet ja erilaiset projektit voivat saada jokaisen stressaantuneeksi. Stressitila voi myös laueta äkillisesti, kun olet esimerkiksi jumissa liikenneruuhkassa tai kuuntelet kiukuttelevia lapsiasi.
Pieni määrä stressiä voi saada meidät toimimaan loistavasti paineen alla, mutta pitkittynyt stressitila on elimistölle hyvin haitallinen. Erilaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että se voi altistaa ruoansulatusongelmille, päänsärylle, lihaskivuille ja jopa masennukselle, sydänvaivoille ja vyöruusulle.
Elämä on nykyään todella kiireistä ja jokainen on jatkuvasti raatamassa menestyksensä eteen. Pienintäkään lepohetkeä ei haluta sallia itselle, koska lepääminen ei tuo tilille lisää rahaa tai lisää elämään minkäänlaista arvoa. Maailmankuva onkin muuttunut sellaiseksi, että stressiä on melkein mahdoton välttää. Kannattaa kuitenkin arvostaa etenkin niitä arjen pieniä lepohetkiä. Silloin on hyvä esimerkiksi lukea omaa lempikirjaa tai katsoa omaa suosikkisarjaa. Kasinot ovat myös oiva vaihtoehto, koska ne ovat äärimmäisen viihdyttäviä, mutta samalla rentouttavia.
Vaikka välillä voi tuntua siltä, että mikään ei auttaisi stressiä vastaan, ei kannata vaipua epätoivoisiin ajatuksiin. Esimerkiksi äkillisen stressitilan voi helposti muutamalla keinolla tyynnyttää yhtä nopeasti kuin se alun perin alkoikin.
Millaisia ovat stressin oireet?
Kaikki reagoivat stressiin yksilöllisesti. Stressi voi oireilla esimerkiksi kehon tai mielen muutoksilla. Oireet ovat hyvin moninaiset ja itse oireilu on aina yksilöllistä.
Stressi voi aiheuttaa niska- ja hartiaseudun jännitystä, päänsärkyä sekä muita kehollisia oireita. Stressillä on vaikutusta muun muassa keskittymis- ja toimintakykyyn.
Stressin takia saatamme esimerkiksi olla äkkipikaisia tai jopa vihaisia läheiselle ihmiselle. Tunnereaktioiden ja tunteiden säätely on stressaantuneena huomattavasti paljon vaikeampaa. Saatamme muuttua täysin iloisesta ja vastaanottavaisesta sulkeutuneiksi, hyökkääviksi, ärtyneiksi ja vihamielisiksi.
Oireita voi näkyä myös iholla tai esimerkiksi suoliston ja ruuansulatuksen vaivoissa. Hyvin monet vatsa- ja ihovaivat liittyvät nimenomaan stressiin ja ne vain pahenevat lisääntyvän stressin myötä. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä liittyy vahvasti stressiin. Sen oireita voikin helpottaa stressinhallinnalla.
Joissakin tapauksissa oireet voivat jäädä kokonaan huomaamatta, koska ajatellaan, että ne vain kuuluvat osaksi normaalia elämää. Tilanne voi pidemmän päälle olla keholle hyvinkin kuormittava, ja siksi jokaisen kannattaisi oppia tunnistamaan omien voimavarojen riittävyys ennen kuin on jo liian myöhäistä.
Stressin huomaamisessa saattaa olla vaikeaa se, että ei aina tiedetä, onko kyseessä oikeasti stressi. Voi olla vaikeaa erottaa, onko kyse uupumuksesta, masennuksesta, stressistä vai jostain muusta tekijästä, joka vaikuttaa kehon ja mielen hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti.
Vinkkejä stressin lievittämiseen
Pitkään jatkuneesta stressistä ei ole kenellekään mitään hyötyä ja siksi sen lieventämiseen ja helpottamiseen koitetaan etsiä erilaisia keinoja. Tässä onkin 12 vinkkiä siihen, miten voit helpottaa stressiäsi. Kaikki nämä keinot eivät välttämättä sovi sinulle, mutta olemme varmoja siitä, että ainakin joku näistä on sinulle hyödyllinen!
- Lähde liikkumaan
Stressihormonit tuovat rutkasti lisäenergiaa kehoon ja niiden tavoitteena on koittaa saada ihminen liikkeelle. Siksi liikunta voikin olla oiva tapa rauhoittua. Kaikista tehokkain apukeino olisi liikunta, joka saa sydämen sykkimään, mutta kevyemmästäkin liikunnasta on hyötyä.
Suuntaa siis esimerkiksi luontoon kävelemään 10 minuutin ajaksi. Liikunta tehostaa endorfiinien eritystä, joka puolestaan vähentää stressihormoneja. Puistossa tai metsässä käveleminen pistää aivot meditatiiviseen tilaan, joka puolestaan rentouttaa entisestään. Ulkoillessa keho saa myös uutta ja raitista happea.
- Hengitysharjoitukset
Syvään hengittäminen ja erilaiset hengitysharjoitukset voivat auttaa lieventämään stressiä ja vähentämään jännitystä. Lisähappi vaikuttaa positiivisesti parasympaattiseen hermostoon, mikä puolestaan saa hengityksen rauhoittumaan ja sydämen sykkeen hidastumaan. Kun stressaa, silloin saatetaan hengittää tiheästi, mikä puolestaan kiihdyttää sympaattista hermostoa.
- Napostele kohtuudella
Monille ruoka on apu esimerkiksi suruihin tai stressaaviin hetkiin. Stressisyömisen ei suinkaan tarvitse olla täysin pahasta. Valitse itsellesi jokin täyttävä ja terveellinen välipala tai ateria, koska näläntunne saa aivot stressaantuneiksi. Sen sijaan, että söisit ruokasi työpöytäsi ääressä, nauti se jossain rauhallisemmassa paikassa. Keskity ruokaan kunnolla: miltä se maistuu, millainen sen koostumus on ja minkälaisen olon siitä saat. Näin ruokailuhetki voikin muuttua meditaatioharjoitukseksi.
- Jätä ruudut hetkeksi pois
Naisilla jatkuva tietokoneen käyttäminen on yhdistetty univajeeseen, masennukseen ja stressiin. Erään tutkimuksen mukaan yömyöhäinen koneen käyttö oli osana stressin syntymistä sekä miehillä että naisilla. Muista siis pitää taukoja tietokoneella olemisesta ja sulje se vähintään tunti ennen kuin menet nukkumaan.
- Suutele
Suutelemisella voi lievittää stressiä, koska se vapauttaa endorfiineja. Eräs tutkimus osoitti, että mikäli ihminen suuteli pelkästään seksin aikana, oli hän kahdekan kertaa todennäköisemmin stressaantunut kroonisesti.
- Puhelin kiinni
Tänä päivänä ihmisillä on hirveä stressi siitä, että pitäisi olla jatkuvasti tavoitettavissa. Siksi puhelimet pidetään jatkuvasti lähellä ja päällä, ja kaikenlaisia ilmoituksia selataan ja seurataan herkeämättä. Samalla sosiaalisessa mediassa pyöritään ilman järkevää syytä ja samalla luodaan itselle hirveät määrät stressiä. Samalla saatetaan myös pelata pelejä, jotka saavat stressitasot nousemaan. Kasinot voivat esimerkiksi jännittää toden teolla, mikäli suuren jättipotin voittaminen on enemmän kuin lähellä.
Tavoitettavuus, pelaaminen ja erilaiset some- jutut eivät ole puhelimessa ainoa stressitekijä. Uuden tutkimuksen mukaan itse kännykkään puhuminen voi nostaa verenpainetta, koska itse puhelu aiheuttaa stressiä. Korkea verenpaine voi puolestaan nostaa sydäntautien riskiä. Kannattaa siis sulkea puhelin aika ajoin tai laittaa se hieman syrjemmäs.
- Herkuttele
Makean juominen tai syöminen voi rauhoittaa, sillä se vähentää glukokortikoidin syntyä, joka on stressihromoni. Makean pitää nimenomaan olla sokeria, ei keinotekoista. Mutta tässä kannattaa muistaa, että kohtuus kaikessa. Yksi tai kaksi suklaapalaa voi jo auttaa enemmän kuin tarpeeksi.
- Kuuntele lempimusiikkiasi
Lempimusiikki saa dopamiinin ja muut hyvän mielen välittäjäaineet liikkeelle. Kannattaa suosia etenkin klassista musiikkia, koska sillä on erityisen rauhoittava vaikutus. Se voi hidastaa pulssia, laskea stressihormonitasoja ja alentaa verenpainetta. Kuuntelun sijaan voit myös kokeilla hyräillä omaa musiikkiasi. Eräs tutkimus osoitti, että hupimielessä keksitty musiikki ehkäisee burnoutia ja lievittää stressiä.
- Näe kavereita
Hyvä ystävä on erinomainen lääke stressiin. Parhaan kaverin seura vähentää kortisolin eri stressihormonin tuotantoa. Sama pätee kaikkiin ihmisiin.
- Harrasta
Aloita se harrastus, josta olet haaveillut pitkään. Mielekkäästä harrastuksesta saa iloa ja stressinlievitystä pidemmäksikin aikaa, koska harrastuksen ei missään tapauksessa kannata jäädä vain yhteen kertaan. Tee siis esimerkiksi käsitöitä, leivo tai pelaa lempipelejäsi. Kasinot tarjoavat rutkasti viihdyttäviä pelejä jokaiseen makuun, joten mukavia pelihetkiä olisi tarjolla kaikenlaisille ihmisille.
- Suuntaa rentouttavaan hierontaan
Hoitava, rentouttava ja hemmotteleva hetki itsellesi on investointi, jota ei kannata jättää väliin. Nauti tästä hetkestä täysin rinnoin ja ennen kaikkea rentoudu!
- Anna olla
Joskus voi olla kaikista parhain idea olla tekemättä mitään. Ota itsellesi esimerkiksi vartti, jolloin et tee mitään. Rentouta kehoasi ja anna ajatusten liihotella vapaasti.
Stressistä ja sen oireista pääsee lukemaan tarkemmin täältä: https://bit.ly/3wvKGzM
Comments are closed.